11 vinkkiä esineruudun treenaamiseen

Esineruutu eli virallisemmin esine-etsintä on osa jälki-, haku-, viesti- ja etsintäkokeen maasto-osuutta. Esineruutu on 50 m x 50 m kokoinen alue, jolta koira etsii käyttöesineitä, joiden koko on vähintään 5 x 6 x 2 cm. (esimerkiksi avainkotelo, rahakukkaro tai lapsen kenkä). Esineruutu tehdään maastoon, jossa on aluskasvillisuutta ja se tallataan siten, ettei koira voi löytää esineitä jäljestämällä. Alueelle viedään aina neljä esinettä, joista koiran tulee viiden minuutin aikana löytää ja tuoda ohjaajalle 1-luokassa kaksi, 2-luokassa kolme ja 3-luokassa kaikki neljä esinettä.

Koiranohjaaja ohjaa koiraa yhdeltä alueen sivuista ja koira työskentelee vapaana. Koesuorituksessa koiran tulisi etsiä alue järjestelmällisesti ja innokkaasti. Löydettyään esineen sen tulee heti ottaa se suuhun, juosta nopeasti ohjaajan luo ja luovuttaa esine ohjaajan käteen.
Esine-etsintä kannattaa opettaa koiralle, vaikka ei kävisikään kokeissa. Taidosta voi oll todellista hyötyä, esimerkiksi metsälenkeillä taskusta pudonneita avaimia on vaikea löytää ilman esine-etsinnän hallitsevaa koiraa. Lisäksi harjoittelu on mitä mainiointa mielekästä yhteistä puuhaa koiran kanssa!

1 Ilmoittautuminen

Muistathan harjoitella myös esineruutusuoritukseen ilmoittautumista! Moni koira on hyvin motivoitunut esine-etsintään ja odottaa malttamattomana, että pääsisi hommiin. Toisaalta moni ohjaaja jännittää koesuorituksia, ja toimii sen vuoksi ehkä eri tavalla kuin yleensä tai unohtaa jotain. Tämä saattaa hämmentää koiraa, jolloin lähtökohdat keskittyneeseen ja iloiseen suorittamiseen eivät ole parhaat mahdolliset.

Rutiini luo turvallisuuden tunnetta teille molemmille. Siksi esineruutuharjoituksiin, kuten muihinkin maastolajien harjoituksiin, kannattaa liittää ilmoittautuminen suoritukseen ihan vakioasiaksi.

Opeta koirasi tulemaan hyvässä mielentilassa autolta suorituspaikalle. Kokeissa saattaa olla metsässä odotuspiste, josta kutsutaan itse suoritusalueelle. Opeta siis koirasi myös odottamaan suoritusvuoroa rauhassa odotuspisteellä. Odottamista ja kulkemista ilmoittautumiseen ja itse ilmoittautumista kannattaa varsinkin kiihkeiden tyyppien kanssa harjoitella paljon. Optimitilanteessa koira ei pääse tekemään esine-etsintää, jos se kiehuu liikaa, jottei se opeta itselleen väärää tapaa toimia ruudussa.

Jos matka autolta suorituspaikalle on pitkä, voit tulla sunnuntaikävelymeinigillä lähemmäs ja harjoitella alkuun vain viimeisen 5-10 metrin hallinnassa kulkemista tuomarin luo. Palkkaa esimerkiksi ruoalla kauniista kulkemisesta ja ilmoittautumispisteessä asiallisesta istumisesta. Opeta, että istutaan nätisti kättelyn ajan ja silloin, kun tuomari näyttää ruudun rajat. Aloita lyhyillä asioilla, palkkaa ja pyydä koira uudelleen istumaan, satsaa onnistumisiin äläkä hermostu.

Ilmoittautumisessa ohjaaja kertoo tuomarille oman nimensä ja koiran virallisen nimen. Tee niin harjoituksissakin. Tuomarina törmää säännöllisesti niin paljon jännittäviin ohjaajiin, että he eivät muista koiran virallista nimeä. Aina samalla lailla tehty ilmoittautumisrutiini harjoituksissa auttaa sinua toimimaan rennosti myös kokeessa!

Ilmoittautumisessa tapahtuvat sählingit eivät sinänsä vaikuta suorituksen arvosteluun, mutta ne vaikuttavat omaan mieleesi. Sujuvasti hoituva ilmoittautuminen auttaa sinua pitämään pakettinne kasassa, jolloin teidän on helpompi esittää parasta osaamistanne!

2 Harjoiteltavat osa-alueet

Esineruudun onnistunut suoritus edellyttää koiralta monenlaisia taitoja. Koulutuksen kannalta osaamiskokonaisuuden voi pilkkoa erikseen opetettaviin asioihin esimerkiksi seuraavasti:

• siirtyminen autolta ruutuun oikeassa mielentilassa
• ilmoittautuminen
• siirtyminen lähetyspisteeseen
• keskittyminen ohjaaja suunta- ja lähetyskäskyihin
• halu etsiä ja löytää esineitä
• työskentely ohjaajan ohjeiden mukaan (irtoaminen takarajalle, suunta) erilaisissa maastoissa
• alueen rajojen ymmärtäminen ja alueella pysyminen
• esineiden hajuun reagointi ilmavainulla
• esineen tarkka paikallistaminen
• esineen ottaminen huomioiden eri materiaalit, esineen koko, vieraat eri koirien suussa olleet esineet
• esineen tuominen ohjaajalle
• esineen luovutus
• häiriönkestävyys (tuomari, yleisö, ohikulkijat)
• työskentelykestävyys ja halu toistaa etsintä neljällä esineellä ilman välissä tulevaa palkkaa
• arvostelun ajan ohjaajan vierellä odottaminen

Kaikkia näitä osa-alueita voi ja kannattaa harjoitella erikseen. Kun eri osa-alueet ovat tuttuja ja niissä onnistumisprosentti on suunnilleen 8 oikeaa toistoa 10 toiston sarjasta, voi osa-alueita harjoitella peräkkäin. Esineruudun harjoittelun voi siis aloittaa, vaikka koiralla ei olisikaan vielä nouto kunnossa, harjoittelemalla muita osa-alueita ja noutoa erikseen. Osaa asioista voi harjoitella myös sisätiloissa ja monia asioita voi vahvistaa arkielämässä esineruutua silmällä pitäen.

Harjoitus kannattaa suunnitella etukäteen ainakin seuraavalla tasolla:

• Mikä on harjoituksen tavoite? Mitä taitoa haluan vahvistaa?
• Mikä on niin helppo taso, että koira onnistuu varmasti?
• Miten pidän vaikeusasteen sellaisena, että oikeita toistoja tulee vähintään 80%?
• Miten pidän oman mieleni neutraalina ja kuinka toimin, jos harjoitus ei onnistu?

3 Esinekiinnostuksen herättäminen

Esineen kanssa leikkiminen on yksi tapa nostaa koiran kiinnostusta esineisiin. On suositeltavaa aloittaa isolla ja koiran suussa mukavalta tuntuvalla tutulla esineellä. Jos koira suhtautuu varautuneesti tai välinpitämättömästi esineisiin yleensä, mutta sillä on suosikkileluja, voi käyttää aluksi myös niitä. Leikki kannattaa sopeuttaa koiran mukaan. Jos koira on reipas ja leikkii mielellään myös vieraiden kanssa, voi näin toimia. Varautuneemman tai vähemmän leikistä innostuvan koiran kanssa ohjaajan kannattaa leikkiä itse, pitää leikkihetket lyhyenä ja aloittaa hyvin tutussa ja rauhallisessa ympäristössä, esimerkiksi kotona.

Toinen tapa tehdä esineet koiralle tutuksi ja mieluisaksi on vahvistaa positiivisesti esineeseen kohdistuvaa kiinnostusta esimerkiksi seuraavin askelin: esineen suuntaan katsominen, sitä kohti meneminen, esineen luokse meneminen, esineeseen koskeminen, esineeseen tarttuminen, tuonti kohti ohjaajaa, tuonti ohjaajalle ja luovutus.

Kolmas tapa herättää esinekiinnostusta on palkita koiraa ruhtinaallisesti esineen hajuun reagoinnista. Kannattaa muistaa, että harjoituksen tarkoitus on saada koira pitämään esineen hajuun reagointia ja paikallistamista mukavana ja innostavana juttuna. Eli ei haittaa, että kokematon koira pudottaa esineen. Nouto opetetaan kuntoon erikseen ja liitetään harjoitukseen vasta kun se on opittu.

4 Korkealla olevat esineet

Esineet voivat kokeessa olla jyrkkien kumpareiden, kivien tai kantojen päällä tai ne voivat olla syvien monttujen pohjalla. Toisaalta koiran pitää osata juosta vaihtelevassa maastossa pudottamatta suussaan olevaa esinettä.

Korkealla olevan esineen paikallistusta ja tuontia voi harjoitella erikseen. Harjoitus on hauska ja hyödyllinen, sopii erityisesti kokemattomille koirille ja onnistuu mainiosti myös talvella (esimerkiksi lumenaurauskasoilla).

Kotona kannattaa harjoitella erilaisilla esineillä. Kuva: Ilona Erhiö

5 Erilaiset esineet

Koeohje määrittelee kokeissa käytettävien esineiden koon ja materiaalin. Koiralle kannattaa kuitenkin opettaa monipuolisesti erilaisten esineiden ottaminen, kantaminen ja tuonti. Koon ja materiaalien lisäksi kannattaa muistaa totuttaa koira vieraiden ihmisten ja koirien hajuisiin esineisiin. Lisäksi kokeessa voi olla myös koiran arjessa kiellettyjä esineitä. Esimerkiksi lapsiperheissä koiralta saattaa olla kielletty ottaa lasten tavaroita suuhun, mutta kokeessa voi olla esineenä kenkä tai lelu.

Treeneissä on hyvä käyttää luovuutta esineitä valitessa. Opeta koira kantamaan suussaan kaikenlaista, vaikka sanomalehtiä tai pesusientä.

6 Esinekiinnostuksen nostaminen

Koetilanteessa koiralle tulee lajista riippuen useita erilaisia etisintätehtäviä päivän aikana. Esimerkiksi etsintäkokeessa koiran tulee ymmärtää, onko se menossa jäljelle, pudonneen esineen noutoon vai henkilö-, esine- tai pienesine-etsintään. Koiralle kannattaakin tehdä selkeät ja toisistaan poikkeavat rutiinit joka osioon ja toistaa nämä aina myös harjoituksissa. Vinkkinä kaksi esimerkkiä esine-etsinnän valmistelurutiineiksi:

1. Autossa odottavalle koiralle voi näyttää esineitä ja lähteä koiran nähden viemään niitä metsään.

2. Ota tavaksi tehdä autolta ruutuun lähdettäessä aina esineen minietsintä ja palkitse koira siitä. Esimerkiksi laitat koiran istumaan ja viet esineen koiran nähden noin viiden metrin päähän varvikon suojaan. Palaat koiran luo ja lähetät etsimään. Tämän voi tehdä kokeessakin auton lähellä, kun on lähdössä ruutuun.

Kokeneilla osaavilla koirilla on tärkeä huolehtia esinemotivaatiosta. Tavat siihen ovat hyvin koirakohtaisia, mutta ohessa muutamia vinkkejä:

• Tee vaihtelevia harjoituksia vaihtele etenkin esineiden määrää, esim. 2 – 5 – 3 – 1– 4 – 3 per treeni.
• Tee kokeneellakin koiralla välillä alkeisharjoituksena hyvin toimivaa hajureagointiharjoitusta. Samaa harjoitusta voi tehdä pienemmälläkin tallatulla alueella, esimerkiksi 5 m x 5 m.
• Saat helposti harjoitusmääriä kasvatettua tekemällä metsälenkin ohessa ruudun  ex-tempore. Tallaa koiran kanssa yhdessä 10 metriä leveä ja 50 metriä syvä kaistale tai jos koira osaa odottaa rauhassa, jätä koira etulinjalle odottamaan ja katsomaan kun tallaat. Voit näyttää esineiden jättämisen, jättää ne huomaamatta tai näyttää että jätät enemmän esineitä kuin todellisuudessa jätät. Laita koira heti perään etsimään esineet. Jos koirasi on hyvin kiihkeä, kannattaa tallata yhdessä vapaana olevan koiran kanssa ruutu ja jättää esineet salaa, ettei koira kiihdy liikaa valmistelusta.
• Jos koirasi pitää saalisleikistä, voit joskus laittaa esineeseen liikettä esimerkiksi sitomalla esineeseen pitkän narun. Avustaja nykäisee narusta juuri silloin, kun koira havaitsee esineen. Harjoitus soveltuu parhaiten muutaman kerran tehtynä aloitteleville koirille, jotka tarvitsevat lisäkiinnostusta esineisiin ylipäätään. Tässä harjoituksessa haittana on, että koira reagoi myös narun hajuun. Harjoitus kannattaa toteuttaa niin, että koiralle näytetään mihin esine putoaa. Koira juoksee etsintään lähetettäessä silloin todennäköisesti suoraan esineen lähistölle etsimään.
• Taistelutahtoiselle koiralle voi silloin tällöin sitoa esineen kiinni varvikkoon tai hentoihin oksiin, jolloin koira saa taistella esineen irti. Jos koiralla on taipumusta jäädä omimaan esineitä, kannattaa huolehtia, että tuonti pysyy kuitenkin jatkuvasti koiran mielessä ja kannattavana! Eli harjoituksissa ylimääräinen “tuo” -käsky matalalla kynnyksellä mukaan ja luovutuksesta hyvä palkka.

7 Alkeisharjoitus etsintään

Vapaamuotoinen koko ruudun kattava työskentelytapa voi olla tehokas tapa etsiä. On silti erittäin suositeltavaa opettaa koira irtoamaan käskystä suoraan eteenpäin 50 metriä, eli ruudun takarajalle saakka. Tapoja opettaa on monia, tässä esitellään kolme hyvin yleistä menetelmää, joita voidaan kutsua vaikka nimillä “esineen näyttäminen”, “mielikuva” ja “hajun haku”.

Kun harjoitellaan esineen etsintää etäällä ohjaajasta, on harjoittelun aloittamisessa eduksi, että koira osaa ja haluaa tuoda esineen ohjaajalle. Muutoin ajaudutaan tilanteeseen, jossa koira saattaa onnistua itse opetettavassa asiassa, eli irrota haluttuun suuntaan ja löytää esineen, mutta se jää leikkimään esineellä tai pudottelee sitä matkan varrelle. Ohjaaja joutuu sitten puuttumaan asiaan ja tilanne muuttuukin tuonnin harjoitteluksi, eikä koira ei pääse itse opetettavassa asiassa suoraviivaisesti palkittavaksi.

Aluksi kannattaa aina aloittaa vain yhden esineen etsinnällä kerrallaan. Käytä koiralle mieleistä isohkoa esinettä. Tallaa noin 5-10 metriä leveä ja 50 metriä syvä kaistale. Kapea kaistale helpottaa koiraa ymmärtämään, että esine on aina tallatulla alueella suoraan edessä. Alkeisharjoituksessa on eduksi, jos tuulee takarajalta eturajan suuntaan, mutta se ei ole välttämätöntä. Alkuun kaistaleelle laitetaan vain yksi esine kerrallaan. Esine viedään ensin aina takarajalle, jotta koira oppii irtoamaan 50 metriä. Esineitä lisätään vasta, kun koira osaa lähteä ohjaajan käskyllä suoraan takarajalle ja tuoda sieltä suoraan ohjaajalle esineen.

Ohjaajan kannattaa alkuharjoituksista asti miettiä huolellisesti oma asento ja eleet koiraa lähetettäessä. Jos ohjaaja osaa toimia selkeästi ja systemaattisesti samalla lailla, koira oppii nopeasti yhdistämään muun muassa oikein tehdyn käsimerkin, ohjaajan vartalon suunnan ja katseen etsintäsuuntaan.

On etsintään lähettämisen opettamistapa mikä tahansa seuraavassa esitetyistä, anna koiran etsiä esinettä rauhassa ja kehu ja kannusta koiraa vasta sen ottaessa ja tuodessa esinettä. On hyvin koirakohtaista, kuinka paljon kannustusta koira tarvitsee tai kestää. Tavoite on vahvistaa nopeaa ja iloista tuontia.

Esineen näyttäminen:

Asetu koiran kanssa kaistaleen etureunaan. Tavoitteena on, että koira ei kiihdy vaan odottaa rauhassa vierelläsi ja tarkkailee avustajaa. Jos koira on kiihkeä, pidä leveästä kaulapannasta kevyesti kiinni. Jos koira siitä huolimatta kiihtyy ja riekkuu, valitse toinen tapa aloittaa etsinnän aloitus. Pyydä avustajaa kävelemään tallatun kaistaleen sisällä takarajan keskikohdan läheisyyteen ja näyttämään koiralle, että hän pudottaa esineen siihen. Tämän jälkeen avustaja palaa koirakon luo ja näyttää tyhjät kätensä koiralle. Lähetä koira etsimään ja tuomaan esine ja palkitse ruhtinaallisesti.

Mielikuva:

Tuo koira kytkettynä harjoitusalueelle. Kierrä itse kytketyn koiran kanssa laajalla kaarella alueen ulkopuolelta esineen jättöpaikan luo, niin että koira selvästi näkee, kun jätät esineen. Voit tarvittaessa vaikka vähän liikuttaa esinettä koiran nähden. Pidä hihna sen verran kireällä, että koira ei saa napattua esinettä, mutta sano innostavasti “esine”, kun koira huomaa esineen. Palaa saman tien kytketyn koiran kanssa samaa reittiä takaisin etsintälinjalle. Lähetä koira etsimään ja tuomaan esine ja palkitse ruhtinaallisesti.

Älä höpöttele koiralle ylimääräisiä meno- tai paluumatkalla. Tavoitteena on, että sana “esine” ja itse esine jäävät koiralle kirkkaana mieleen. Siksi menetelmän nimikin on mielikuva. On hyvin tärkeää, että kävelykaari on huomattavan laaja. Tarkoituksena on, että koira ei eksy kaistaleelta ulos kävelykaaren jäljelle ja löydä esinettä jäljestämällä. Aivan ensimmäisillä kerroilla voit kävellä takaisin tullessa alueen sisällä esimerkiksi 30 metriä ja lähettää koiran noin 20 metrin päästä esineestä.

Hajunhaku:

Vie esine valmiiksi huolellisesti tallatun kaistaleen takarajan keskikohdan tuntumaan. Aseta esine mielellään varpujen sekaan niin, ettei esine näy. Kävele kytketyn koiran kanssa alueen sisällä lähelle esinettä. Seuraa tarkasti koiraa ja kehu heti, kun se reagoi selvästi esineen hajuun. Varo kuitenkin, ettet mene niin lähelle, että koira näkee esineen. Kun koira on havainnut esineen, palaa alueen etureunaan. Lähetä koira etsimään ja tuomaan esine ja palkitse ruhtinaallisesti.

8 Esineiden määrän nostaminen

Kun koira irtoaa etsintään lähetettäessä luotettavasti takarajalle, voi esineiden määrää lisätä.

Tallaa tässä opetusvaiheessa oikean kokoinen ruutu, eli 50 m x 50 m, jotta esineet saadaan kauas toisistaan ja koiran on mahdollisimman helppo hakea esineet yksi kerrallaan. Vie seuraavaksi kaksi esinettä ruutuun ja sijoita ne ruudun takakulmien lähettyville. Käytä esineiden viemiseen ja koiran avustamiseen samaa koiralle tuttua tekniikkaa kuin alkeisharjoituksissa.

Esineen näyttäminen:

Avustaja kävelee tallatun kaistaleen sisällä toisen takakulman läheisyyteen ja näyttää ohjaajan kanssa etsintälinjalla samalla kohdalla odottavalle koiralle, että hän pudottaa esineen. Avustaja jatkaa ruudun sisällä takarajan tuntumassa kävellen toiseen takakulmaan. Ohjaaja siirtyy kytketyn koiran kanssa samalla etsintälinjaa pitkin toiseen etukulmaan. Avustaja näyttää toisen esineen pudotuksen, palaa koirakon luo ja näyttää tyhjät kätensä koiralle. Ele toimii sitten jatkossa hyvänä vihjeenä koiralle, että ruudussa on esineitä.

Muista, että tämä tapa soveltuu koiralle, joka ei kiihdy liikaa ja kykenee keskittymään. Ensisijainen tarkoitus ei ole nostaa esinemotivaatiota, vaan auttaa koiraa etenemään suoraan. Jos koira opetetaan vahvalla saalisärsykkeellä ja kiihtyneessä tilassa etsintään, se voi oppia mallin: “katso mihin tyyppi menee ja juokse sinne täysillä”. Tätähän me emme halua, sillä jatkossa koiran tulee osata työskennellä ruudussa nenä auki joka askeleella. Käytä siis kiihtyvälle koiralle mieluummin muuta menetelmää.

Mielikuva:

Kierrä itse kytketyn koiran kanssa laajalla kaarella alueen ulkopuolelta ensimmäiseen etukulmaan ja näytä koiralle selvästi, että jätät esineen. Jatka siitä koiran kanssa takarajan ulkopuolelta kiertäen toiseen takakulmaan ja jätä esine. Palaa kytketyn koiran kanssa samaa reittiä takaisin etsintälinjalle.

Hajunhaku:

Vie esineet valmiiksi huolellisesti tallatun ruudun takakulmien läheisyyteen. Kävele kytketyn koiran kanssa alueen sisällä lähelle ensimmäistä esinettä. Seuraa tarkasti koiraa ja kehu heti, kun se reagoi selvästi esineen hajuun. Jatka sitten toiselle esineelle ja toista.

HUOM! Riippumatta menetelmästä LÄHETÄ KOIRA ENSIN JÄLKIMMÄISELLE ESINEELLE! Tämä siksi, että koira todennäköisesti muistaa paremmin jälkimmäiseltä esineeltä saadun avun ja haluaa joka tapauksessa mennä ensin sinne. Näin varmistat, että koira etenee suoraan ja vältät turhan virheen sekä mahdollisen omasta turhaumastasi aiheutuvan ohjaajakonfliktin.

Jos koira ei muista esineen tuonnin jälkeen, että ruudussa on toinenkin esine eikä osaa irrota toiseen lähetykseen, älä hermostu, vaan toista apu. Tämä voi vaatia muutamia treenejä. Mitä paremman esinemotivaation olet onnistunut rakentamaan esineisiin muualla kuin ruudussa, sitä paremmin itse etsinnässä motivaatio säilyy! Ei siis kannata väheksyä kotitreenejä, koiran ulkoilulenkillä spontaanisti löytämien esineiden tuonnin vahvistamista ja muuta esinehupailua.

Kun kaksi esinettä nousee hyvällä tekniikalla, voit jatkaa samoilla alkeisharjoitusavuilla ja lisätä ruudun takarajan keskelle kolmannenkin esineen.

9 Peräkkäiset esineet

Nyt on aika häivyttää avut ja opettaa koira irtoamaan etsintään ilman, että sille on ensin näytetty tai annettu vainu esineistä. Tässä opetusvaiheessa itse etsintäsuoritus kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi ja palata siksi kapeaan kaistaleruutuun. Valitse selkä ja helppo maasto. Vie ennen koiran tuomista alueelle yksi suurehko helppo hyvin hajustettu esine valmiiksi tallatun kaistaleen takarajan tuntumaan.

Apujen häivyttämisessä rutiinit ovat suureksi avuksi. Rutiinit kannattaa ottaa mukaan heti koulutuksen alussa joka harjoitusta ennen samalla lailla toistuvina. Jokaisella rutiinilla on koulutuksellinen tarkoitus. Ne auttavat koiraa ymmärtämään millaista käytöstä siltä toivotaan ja mitä ollaan menossa tekemään. Esimerkiksi esineruudussa voi olla seuraavat rutiinit:

• Koira on ehdottomasti lenkitetty ennen koko harjoituksen alkua niin, että se on käynyt kaikilla tarpeillaan.
• Koiralla on normaali kaulapanta erotukseksi esimerkiksi henkilöetsinnästä, jossa sillä on tietty leveä nahkainen panta.
• Pue koiralle pk-valjaat jo auton häkissä, koska se käy siinä kaikkein sujuvimmin. Työhaluinen koiraa nostaa helposti vireensä korkealle heti autosta poistuttua. Vältyt turhalta komentamiselta ja säätämiseltä valjaiden pukemisessa, kun puet ne ennen kuin koira tulee häkistä.
• Vie koira autosta poistuttaessa ensimmäiseksi pissalle. Se oppii, että mihinkään hommiin ei pääse, ennen kuin käy pissalla. Tätä opettaessa pitää itse olla kärsivällinen, rutiinista ei saa tulla paineistava.
• Ota viritysesineen tuonti ennen kuin siirrytte ruutuun. Jätä koira istumaan, näytä sille, että sinulla on esine, tallaa koiran eteen sen nähden noin 5 metriä pitkä 2 metriä leveä miniruutu. Koske noin viittä eri paikkaa miniruudussa ja jätä yhteen niistä esine varpujen alle piiloon, eli koira ei varsinaisesti näe mihin esine jää. Palaa koiran viereen, näytä tyhjät kädet ja sano “etsi”. Tuonnista superhyvä välipalkka, ei loppupalkka. Lue palkitsemisesta lisää vinkistä numero 11.
• Siirry kytketyn koiran kanssa ruutuun. Koira ei saa vetää hulluna hihnassa, mutta sen ei myöskään tarvitse olla hallinnassa. 10 metriä ennen tuomaria ota koira hallintaan ja siirtykää sivistyneesti ilmoittautumiseen. Treeneissä hallinnassa siirtymisestä voi ja kannattaa palkita varsinkin opetusvaiheessa.
• Ilmoittaudu tuomarille. Treeneissä ilmoittautumisen eri vaiheista (erityisesti paikallaan rauhassa istumisesta puheen ja kättelyn ajan) palkitaan. Ilmoittautumisen aikana arvioi tuulen suunta ruudussa (esimerkiksi merkkinauhojen, korkeiden heinien, puiden oksien liike) ja päätä, mistä kohtaa etsintälinjaa aloitat.

Alkeisharjoituksissa rutiinien jälkeen on koiralle annettu sen tarvitsemat avut. Nyt avut jätetään pois ja siirryt ilmoittautumisen jälkeen kaistaleen etsintälinjalle lähetyskohtaan. Näytä koiralle tyhjät kädet -ele ja lähetä koira ruutuun.

Jos homma sujuu hyvin muutaman kaistaletreenin verran, siirry koulutuksessa eteenpäin. Seuraavissa treeneissä sama toistetaan 50 m x 50 m ruudussa kahdella takakulmaesineellä, ja kun se sujuu, lisätään kolmas esine takarajan keskelle. Muista, että et koko ajan vaikeuta treeniä, vaan väliin aina helpompaa ja tarvittaessa palautetaan apuja, jos koira ei vielä osaa varmasti.

Muualla kun takarajalla olevat esineet otetaan ohjelmaan kun:

• etsintään lähettämiseen ei tarvita apuja,
• koiralla on erittäin hyvä motivaatio etsintään,
• koiralla on vahva mielikuva, että esineet ovat takarajalla ja että sinne kannattaa juosta suoraan ja
• koiralla on vahva halu tuoda esineet nopeasti suoraan ohjaajalle.

Nyt palaamme jälleen kapeaan kaistaleeseen. Harjoituksessa olisi hyvä, jos tuulen suunta olisi sivusta. Vie kolme esinettä SAMAAN LINJAAN valmiiksi kaistaleelle. Jätä noin 5 metrin päähän etsintälinjasta suuri esine, esimerkiksi patakinnas. Jätä keskelle ruutua suurehko esine (esimerkiksi rukkanen) ja jätä takarajan tuntumaan normaalin kokoinen esine (esimerkiksi lompakko). Kaksi suurinta esinettä kannattaa hajustaa erittäin hyvin. Pidä niitä vaikka ruudun tallaamisen ajan kainalossa ihoa vasten. Treenin tarkoituksena on, että koira varmasti vainuaa esineet ne ohittaessaan.

Huomioi tuulen suunta, kun valitset lähetyslinjan. Sivutuulella ei kannata lähettää esineiden kohdalta vaan tuulen alta.

Tähän saakka koira on juossut aina suoraan takarajalle. Nyt tavoitteena on, että se saa VAHVAN hajun helposta esineestä MATKALLA takarajalle ja oppii, että nenä kannattaa olla auki, koska esineitä voi olla missä vain. Harjoituksen toinen tavoite on, että samaa linjaa on kannattavaa edetä uudelleen, koska peremmällä voi olla lisää esineitä. Tämä treeni auttaa sinua jatkossa ohjaamaan koiran takarajalle mistä kohtaa ruutua tahansa riippumatta siitä, missä koira on jo kulkenut aiemmilla pistoilla.

Muista kuitenkin tehdä alkuvaiheessa edelleen paljon pelkästään takarajalla olevien esineiden harjoittelua, jotta irtoaminen 50 metriin säilyy. Treeneissä tulee tarkoin havainnoida, missä osa-alueessa koiran vaikeudet ovat, ja palata aina vahvistamaan tarvittavaa osaamista. Hyvän esineruutuosaamisen kouluttaminen on jatkuvaa tasapainoilua kauas suoraan eteen irtoamisen ja nenä auki kulkemisen opettamisen välillä.

Kun peräkkäiset esineet ovat hallussa ja irtoaminen edelleen sujuu, on koira valmis siirtymään kokeenomaisen ruudun harjoitteluun, eli neljä esinettä vietynä valmiiksi 50 m x 50 m ruutuun.

10 Apuja yleisiin ongelmiin

Treenivinkki käsittelee muutamien yleisten esineruututyöskentelyssä tavattujen ongelmien korjaamista.

ONGELMA: koiran motivaatio loppuu kesken suorituksen

• Tee paljon esinekiinnostusta kasvattavia kivoja harjoituksia muualla kuin ruudussa
• Tee paljon kaistaletreenejä, joissa on vain 1-2 esinettä. Kun lisäät esineitä ota seuraavaksi taas 1-3 esineen treeni.
• Opeta tyhjät kädet -vihje koiralle, voit käyttää sitä kokeessa, jos koira pysähtyy kesken suorituksen ja kysyy neuvoa.

ONGELMA: Koira jäljestää ruudussa

• Tallaa ruutu erittäin huolellisesti, niin että se on täynnä mielellään useiden ihmisten ja koirien jälkiä.
• Palaa alkuharjoitukseen nimeltä “hajun haku”.
• Sijoita esineet korkealle, esimerkiksi kantojen päälle, puiden oksanhankoihin.
• Jos nämä konstit eivät auta, tallaa vain ruudun rajat ja heitä esineet rajalta ruudun sisään, jolloin koira ei voi löytää esineitä jäljestämällä. tällöin tosin tallatun alueen (eli ruudun rajojen) merkitys häviää, ja jos teet paljon tätä harjoitusta on riski, että koira ei enää ymmärrä alueen merkitystä tai että se palaa jäljestyskäyttäytymiseen, kun treenaat taas tallatulla alueella.

ONGELMA: koira ei pysy ruudun sisällä

• Tallaa harjoituksissa ruutu kunnolla, että ruudun rajalla hajumaailma muuttuu selvästi.
• Tee paljon kaistaletreeniä, jolloin tallattu alue hahmottuu paremmin.
• Osaavalla koiralla voi vahvistaa tallatun ja ei-tallatun alueen merkitystä vinoneliöllä tai L:n muotoisella ruudulla.

11 Palkkaus

Esineruudussa on eduksi, jos koira palkkaantuu lelulla, sillä lelu on sallittu loppupalkka myös kokeessa. Aivan aluksi koiran kanssa voi leikkiä vaikka etsittävällä esineellä, jotta koira kiinnostuu esineestä. Kannattaa kuitenkin nopeasti vaihtaa etsittävä esine mieluisaan palkkaleluun, jotta koira oppii, ettei esineellä leikitä.

Myöhempää koulutusta varten on ideaalia, jos koira palkkaantuu myös ruoalla. Tällöin osaavalla koiralla voi vahvistaa väliesineiden (kokeen korkeimmassa luokassa esineet 1-3) tuontia ruokapalkalla ja päättää koko harjoitus viimeisen esineen jälkeen annettavaan superkivaan lelupalkkaan. Tästä on se etu, että koira oppii, milloin suoritus jatkuu ja milloin koko harjoitus on loppu. Ruokapalkka väliesineillä ei myöskään pura koiran etsintävirettä, kuten leikissä helposti käy, eikä sitä tarvitse tuoda uudelleen etsintämielentilaan palkkauksen jälkeen.

Jos koira palkkaantuu pelkästään ruoalla, tulee tämä huomioida koulutuksessa niin, että koiralle opetataan loppupalkan olevan autolla tai metsän reunassa odotuspisteessä. Tai vaihtoehtoisesti jättää käyttämättä mitään erityisen hyvää loppupalkkaa, mutta tällöin menetetään tietysti loppupalkan odotuksen aikaansaama motivaation kasvu.

Oli palkkaustapa mikä tahansa, on palkka häivytettävä väliesineiltä ennen kokeeseen menoa. Toisin sanoen koira on koulutettu tuomaan neljä esinettä ilman muuta välipalkkaa kuin hillitty kehuminen. Häivyttämisen voi tehdä esimerkiksi seuraavalla systeemillä:

• Anna ensimmäiseltä esineeltä koiralle vain kehu, palkkaa muut esineet ja anna loppupalkka normaalisti.
• Palkkaa seuraavassa treenissä taas kaikilta esineiltä.
• Toista tätä kaavaa muutamia treenikertoja.
• Anna sitten kahdelta ensimmäiseltä esineeltä vain kehu ilman muuta palkkaa. Palkkaa kolmas ja neljäs esine normaalisti.
• Tee välissä muutamia treenikertoja taas palkaten kaikilta esineiltä ja toista kaavaa alusta (palkka pois vain 1. esineeltä) muutamia kertoja.
• Lopuksi jätä kaikilta kolmelta väliesineeltä palkka pois. Muista kuitenkin kehua! Anna viimeiseltä esineeltä normaalisti loppupalkka.
• Tee taas väliin treenejä, joissa palkkaat kaikilta esineiltä. Jatka tästä eteenpäin jättäen satunnaisesti palkka pois ensimmäiseltä, ensimmäiseltä ja toiselta tai kaikilta väliesineiltä.

Systeemin idea on siis opettaa koiralle, että jos palkkaa ei tule, tsemppaa enemmän niin palkka tulee aina loppua kohden. Koira voi siis luottaa siihen, että loppua kohden palkkaa on aina tulossa, vähintäänkin loppupalkka. Samalla idealla kannattaa opettaa myös henkilöetsinnässä ilmaisujen palkkaamattomuus.
Muistathan, että kokeessa loppupalkkaus tapahtuu lelulla mielellään kytkettynä ohjaajan hallinnassa ja ehdottomasti ruudun ulkopuolella, jottei palkkauksesta aiheudu haittaa muille kokeeseen osallistuville.

Teksti: Ilona Erhiö
Pääkuva: Raija Kammonen

Juttu on koottu Kansalliset palveluskoiralajit nousuun -työryhmän keväällä 2022 järjestämän kampanjan materiaaleista. Osa vinkeistä on jätetty pois, koska niihin liittyy videomateriaalia, jota ei tässä vaiheessa saatu liitettyä juttuun.