Viihtyykö koira työssään? Milloin on lajinvaihdon aika? Osallistu kyselyyn! 

Yksilöllinen koirankoulutustapa nousee usein esiin Palveluskoiraliiton eettisen koulutuksen kirjoitustehtävissä. Koiranomistajat ymmärtävät, että samanlaiset opetus- tai palkkaustavat eivät sovi kaikille koirille. 

“Pidän tärkeänä sitä, että koiran yksilölliset, rotukohtaiset ja ikään liittyvät tekijät otetaan aina huomioon yhdessä tekemisessä ja kouluttamisessa”, kirjoitti eräs koulutukseen osallistunut viime keväänä. 

Mutta entä jos koulutuksen tai treenien aikana käykin ilmi, että ohjaajan valitsema laji ei ole tälle koirayksilölle ihanteellinen? Kuinka paljon harrastuskoiraa voi pyytää harjoittelemaan sille hankalia tai epämukavia asioita? Tätäkin on eettisen koulutuksen tehtävävastauksissa pohdittu. 

Vielä tarkemmin pitää harkita, jos koira on työkäytössä. Tämän huomasi urheilupsykologi Emma Hietarinta, jonka hankki villakoira Naksun koira-avusteista työskentelyä ajatellen. Kävi kuitenkin niin, ettei Naksu läpäissyt soveltuvuuskoetta, koska se jännitti liikaa vieraita ihmisiä. 

Tulos oli Hietarinnalle yllätys. Naksu oli pärjännyt asiakastapaamisissa emäntänsä tuen avulla, ja Hietarinta pohtii, ettei ehkä olisi havainnut koiran pelokkuutta ilman soveltuvuuskoetta, sillä omaa koiraa on vaikea arvioida objektiivisesti. 

Omistaja voi tulla sokeaksi koiran ominaisuuksille

Emma Hietarinta kirjoitti tapahtuneesta sometilillään kaksi vuotta sitten. Lyhennelmä tekstistä julkaistaan tässä hänen luvallaan. 

“Naksu on pärjännyt asiakastilanteissa loistavasti minun tukeni avulla. Hän on voinut luottaa tilanteen turvallisuuteen sen pohjalta, mitä olen tilanteessa hänelle olemuksellani viestittänyt. Olemalla itse rento ja luottavainen on koirakin pärjännyt. 

Naksun soveltuvuuskoe loppui kuitenkin liialliseen pelokkuuteen vieraita ihmisiä kohtaan. Kokeessa yksin vieraiden ihmisten seuraan jääminen oli koiralle liikaa. Naksu ei saanut minulta tukea ja viestejä siitä, ettei tilanteessa ole vaaraa. Tämä kokemus sai minut jälleen pohtimaan koira-avusteisen työskentelyn vastuullisuutta ja eettisyyttä suhteessa omaan koiraani. 

Menisinkö itse töihin mielelläni, jos taustalla oleva kokemus olisi epämiellyttävä? Naksun yllättävän voimakas reaktio soveltuvuuskokeessa osoitti, että kokemus asiakastyöstä ei todennäköisesti pohjimmiltaan ole tälle koiralle mielekäs. Ehkä olen halunnut uskoa niin kovin tähän meidän yhteiseen projektiimme, että olen sivuuttanut hiljaiset merkit. Ehkä en ole osannut havaita koiran epävarmuutta, koska toimivassa yhteissäätelyssä se on jäänyt lähes näkymättömäksi. 

Vaikka kokeen tulos ei ollut sellainen kuin toivoin, se osoittaa soveltuvuuskokeen tärkeyden. Me omistajat tulemme usein sokeiksi koiramme ominaisuuksille tai arvioimme koiraamme liian vaaleanpunaisten lasien läpi. Emme kuitenkaan saisi viedä koiraa toistuvasti tilanteisiin, joissa niiden on epämiellyttävä olla.  

Psykologin työssä koira joutuu monenlaisten tunteiden äärelle ja kohtaamaan vaikeitakin reaktioita. Koirat tekevät todella tärkeätä ja merkityksellistä työtä meidän ihmisten hyvinvoinnin eteen, mutta se ei kuitenkaan saa tapahtua koiran oman hyvinvoinnin kustannuksella. Rekrytointitilanteessa tulisi valita se kaikkia ihmisiä rakastava ja rohkea koira.” 

Koira-avusteisesta työskentelystä pois jäätyään Naksu on ollut pääsääntöisesti koti- ja seurakoirana ja harjoitellut omaksi ilokseen tokon ja rally-tokon tehtäviä. Lisäksi se on päässyt käyttämään taitojaan perheen näkövammaisen tyttären epävirallisena kakkosavustajakoirana. Naksu voi auttaa esimerkiksi tavaroiden nostamisessa. 

Toistuva kuntoutus vei intoa rakkaasta lajista

Myös fyysiset syyt voivat pakottaa ohjaajan miettimään lajin- tai ammatinvaihtoa. Pitkän linjan agilityharrastaja Anu Saikku-Bäckström sai ensimmäisen maksikoiransa, bordercollie Eetun, vuonna 2016.  

Vuosi 2018 jäi kuitenkin ainoaksi, jolloin koirakko pystyi kilpailemaan agilityssä täysipainoisesti. Tällöin Eetu nousi ykkösluokasta kolmoseen. Muina vuosina he pääsivät kisoihin vain 1–2 kertaa. 

– Luusto Eetulla on terve, mutta ongelmana olivat toistuvat pehmytkudosongelmat, lähinnä erilaiset rasitusvammat, esimerkiksi iliopsoastulehduksia ja ranteen sidevamma. Kuntoutus vei aina pitkiä aikoja ja huoli niiden uusiutumisesta vei intoa lajista, jota muuten molemmat rakastimme, Saikku-Bäckström kertoo. 

Lopulta päätös lajin lopettamisesta oli selvä, kun myös ohjaajaa alkoivat vaivata jalkaongelmat. Eetun kanssa saattoi kuitenkin harrastaa mitä vain, joten koirakko siirtyi tokoon, rally-tokoon ja hakukokeeseen. Tokoa ja hakua he olivat harrastaneet alusta asti. 

– Niin paljon agilityn lopettaminen kuitenkin kirpaisi, etten muutamiin vuosiin pystynyt lainkaan edes katsomaan aksakisoja. Lajin vaihtuminen vaikutti tietysti myös sosiaalisesti, kun eri kaveripiirit liittyvät melko selvästi eri harrastuslajeihin. 

Myöhemmin Eetu joutui jättämään myös hakukokeet, koska tottelevaisuusosion metrin hyppy alkoi aiheuttaa selkäongelmia. Nyt Saikku-Bäckström suunnittelee lajin pariin palaamista, kun palveluskoirakokeisiin on tulossa vaihtoehdoksi B-tottelevaisuus ilman hyppyä.  

– Itseäni toiset lajeista motivoivat paremmin kuin toiset, ja koen, että kisaamismahdollisuus luo ryhtiä treenaamiseen. Eetulle pääasia on onneksi aina ollut, että tehdään jotain yhdessä. 

Onko sinun koirasi vaihtanut lajia tai ammattia, kun suunniteltu tehtävä on osoittautunut sille epäsopivaksi? Vastaa kyselyyn! Tekstikenttään kirjoitetut vastaukset tulevat näkyviin ja niitä voidaan myös myöhemmin julkaista nimettöminä. 

Voit kertoa lajinvalinnastasi lisää yhteydenottolomakkeella.

Päivi Hotokka
Kuva: Hanna-Mari Laitala