Palveluskoiralajien SM-kisat vaakalaudalla – mistä järjestäjät ensi kesälle?

Kansallisten palveluskoiralajien jälkikokeen SM-kilpailun järjestivät viime vuonna yhteistyössä Imatran ja Lappeenrannan palveluskoirayhdistykset. Kuva: Pauliina Havo

Missä kilpaillaan tänä vuonna palveluskoiralajien suomenmestaruuksista, vai kilpaillaanko ollenkaan? Kun tammikuun puoliväli lähenee, SM-kisajärjestäjä puuttuu vielä kansallisilta lajeilta, IGP:ltä, mondioringiltä, IGP-FH-erikoisjäljeltä ja pelastuskoirakokeilta. Mikäli kilpailulle halutaan Kennelliiton SM-arvo, anomus tulee toimittaa Kennelliittoon viimeistään 28. helmikuuta.

Palveluskoiraliiton toive on, että kaikkien kansallisten palveluskoiralajien mestaruuksista kilpaillaan samassa SM-kokeessa. Tarvittaessa kilpailut voi kuitenkin jakaa kahteen osaan: toisessa kokeessa haku- ja etsintäkoe, toisessa jälki, viesti ja opastus.

Viime vuonna turvauduttiin kilpailujen jakamiseen, jotta suomenmestaruudet saatiin järjestettyä. Haku-, etsintä- ja opastuskokeen järjesti Impivaaran Hallit. Imatran ja Lappeenrannan palveluskoirayhdistykset järjestivät yhteistyössä vain jälkikokeen, koska viestiin ei saatu riittävästi osallistujia.

Vaikka SM-kilpailun järjestäminen vaatii monien asioiden hallintaa, viime kesän järjestäjille jäi urakasta hyviä muistoja, opettavaisia kokemuksia ja jopa taloudellista tuottoa.

Vastaavana koetoimitsijana jäljen SM-kokeessa toiminut Susanna Fennander Imatran palveluskoirayhdistyksestä luotti heti alusta alkaen siihen, että kahdelta seuralta löytyy sekä resursseja että osaamista kisojen järjestämiseen. Maarit Saarto Impivaaran Halleista myöntää, että käytännön järjestelyjen määrä jännitti etukäteen. Kisaa varten tarvitaan muun muassa kisakeskukseksi soveltuva paikka eli tilava kenttä ja riittävät sosiaalitilat, sähkö, vesi, kulkuluvat ja mahdollinen yövalvonta. Myös talousasiat mietityttivät.

Yhdistys kuitenkin huomasi, että avunpyyntöihin suhtauduttiin yllättävänkin myönteisesti.

– Nurmijärven kunta tuki kilpailua antamalla käyttöön erinomaisesti kisakeskukseksi sopivat tilat, sponsoreita saimme useilta tahoilta.

Maastolajeissa ratamestarit ovat tärkeässä osassa kilpailujen järjestelyissä. Kuva: Pauliina Havo

Järjestelyissä tärkeää on, että nimetään yksi henkilö tai työpari, joka pitää langat käsissään. Fennanderin ja Saarron mukaan organisaatiossa toimii parhaiten tiimimalli. Jokaiselle tehtäväkokonaisuudelle määritellään vastuuhenkilö, joka kerää itselleen talkoolaisjoukon. Näin yksittäiselle henkilölle ei kerry liikaa kuormaa. Ihanteellisessa tilanteessa avainhenkilöillä on myös nimetyt sijaiset.

Tehtäväryhmiä voivat olla esimerkiksi kokonaistalous ja budjetointi, ratamestarien tehtävät ja maastot, kisakeskus, markkinointi, kenttätoiminnot, kuljetukset, kanttiini tai ruokahuolto, sponsorien ja yhteistyökumppanien hankkiminen, kisapäivien talkoilijalistat ja aikataulut, suoritusten aikataulutus kisapäivinä, myyntituotteiden kilpailutus ja hankkiminen, myyntipaikkojen markkinointi, palkinnot, kuulutukset.

– Sponsoriasia on tärkeä, siihen kannattaa panostaa. Saimme hyvin kilpailupalkintoja, arpajaispalkintoja sekä ruokatuotteita, joista kerättiin sievoinen summa voittoa, Fennander vinkkaa.

Lappeenrannan seudun kisajärjestelyissä kaikki talkoisiin osallistuneet valjastettiin hankkimaan palkintoja omilla tahoillaan.

Saarto toteaa, että tehtävien delegointia olisi voinut suunnitella vieläkin paremmin ja jakaa myös etukäteistehtäviä laajemmalle porukalle. Ratamestarit ja kilpailun ylituomari olivat kuitenkin suurena apuna monenlaisissa asioissa.

Hän neuvookin panostamaan erityisesti etukäteissuunnitteluun: kannattaa laatia mahdollisimman tarkka budjetti, miettiä miten järjestetään kilpailijoiden ja talkoilijoiden ruokailut, mitä myydään yleisölle, mistä kaikkialta kysytään sponsorointia, painatetaanko kisakatalogi mainoksineen, hankitaanko myytäviä kisatuotteita, millaisia myyntipaikkoja kisakeskukseen hankitaan.

Mitä aiemmin suunnittelun aloittaa, sitä helpommin asiat sujuvat. Siksi tässä vaiheessa kannattaisikin miettiä myös vuoden 2025 kilpailuja, Palveluskoiraliiton järjestösihteeri Katja Laitila innostaa.

Kisakeskuksen hankkiminen on yksi järjestäjien ensimmäisiä tehtäviä. Kuva: Pauliina Havo

Tärkeässä asemassa on myös talkoolaisten keskinäinen viestintä. Siihen voi käyttää säännöllisiä kokouksia ja tapaamisia sekä esimerkiksi Facebook-ryhmää.

Vaikka järjesteltävää on paljon, kisat tuottavat iloa monelle ja myös näkyvyyttä sekä yhdistyksille että koiraharrastukselle. Samalla harrastajien yhteishenki tiivistyy.

– Parasta oli, kun kaikki toimivat vastuullisesti ja kaksi järjestävää seuraa tekivät yhteistyötä. Yhteinen ajattelu palavereissa avasi mukavasti ongelmia, Fennander sanoo.

Hän jopa rohkeni ehdotella yhdistyksessään kisojen järjestämisen uusintaa heti perään, mutta toverit eivät tästä innostuneet.

– Mahtavaa oli, että mitään suuria kommelluksia ei tapahtunut ja kaikki sujui lähestulkoon suunnitelmien mukaan. Saimme kiitoksia hyvin hoidetuista järjestelyistä, ja myös taloudellinen kokonaistulos jäi positiiviseksi, joten yhdistyksen hallituskin oli tyytyväinen, Saarto iloitsee.

Päivi Hotokka

Lue aiheesta lisää: Koetoimitsijan ei tarvinnut huolestua, 55 talkoolaista hoiti SM-kisat mallikkaasti

Muokattu 11.1. klo 15.18: Korjattu yhdistyksen nimi Impivaaran Halleiksi