Opitaan yhdessä: Vahvistatko koiran toimintaa oikealla hetkellä?

Käsi etsii namia tai lelua taskusta vasta, kun palkkasana on annettu oikeasta toiminnasta. Kuvituskuva: Hanna-Mari Laitala

Mikä on se asia, joka toimii koiralle toiminnon vahvisteena koulutustilanteessa? Ohjaajan mielestä se voi olla makupala tai pallo, mutta käytännössä koiran toiminto vahvistuu juuri sillä hetkellä kun se ennakoi ja oivaltaa palkkion tai jonkin hyvän asian ilmaantuvan.

Kun koulutustilanteessa esimerkiksi käsi menee taskuun ottaakseen namin, tästä muodostuu tahaton vahviste, joka voi vaikuttaa opetettavan liikkeen epätarkkuuteen. Tämän vuoksi kehusanan tai äänimerkin, kuten naksahduksen, on tultava ennen kuin palkkiota aletaan ottaa esille.

Useimmilla koiranohjaajilla on pieniä kehonkielen muutoksia ennen palkkausta, ja koska koirat ovat elekielen mestareita, ne osaavat lukea näitä pieniä signaaleja. Eleet voivat olla paitsi palkkiota ennakoivia, myös antaa vihjeitä suoritettavasta tehtävästä.

Koetilanteessa, ohjaajan ehkä jännittäessä ja yrittäessä toimia koeohjeen vaatimalla eleettömällä tavalla, nämä signaalit puuttuvat tai muuttuvat, jolloin koira ei enää tunnistakaan mitä ohjaaja tarkoittaa. Tämä suurentaa virhekäytöksen riskiä, joten tahattomia eleitä tulisi opetella välttämään.

Palveluskoiraliiton koulutusohjaajaverkkokurssilla kurssilaiset muun muassa kuvailevat tilannetta, jossa käytetään tahatonta vahvistetta ja kertovat, miten se vaikuttaa opetettavaan asiaan. Tässä joitakin poimintoja alkuvuoden 2026 kurssin vastauksista:

• Usein jäävien liikkeiden yhteydessä annetaan keholla apuja tahallisesti tai tahattomasti. Neuvoisin rytmittämään palkkion: ensin äänimerkki, sen jälkeen vaikka lähtee hieman peruuttelua kehuen ja sitten vasta palkan esiin ottaminen. Myös käskyjen antamisessa hätäillään. Esimerkiksi seuraa-käskyllä ohjaaja lähtee jo hieman kaatumaan eteenpäin. 
• Ohjaaja antaa aina samasta taskusta namipalkan koiralleen, jolloin koira oppii ennakoimaan ja liikahtelee perusasennossa. Korjaavana treeninä tehdään ohjatusti harjoite, jossa kouluttaja naksauttaa ohjaajalle palkkausmerkin ja sanoo, kummasta taskusta palkka annetaan. Koiran ohjaaja sanoo palkkasanan ja palkkaa määrätystä taskusta. Jo muutamien toistojen jälkeen liikehdintä alkaa vähentyä, ja kotona jatkamalla se loppuu kokonaan. 
• Ohjaaja puhuu ja huomioi koiraa silloin, kun se hyppii, vaikka pitäisi palkata vasta, kun koiralla on tassut maassa.
• Tahaton vahvistaminen voi tapahtua herkästi esimerkiksi ulos lähdettäessä. Koira on innoissaan ja hyppii ovea vasten sekä haukkuu, jolloin omistaja laittaa hihnan ja avaa oven. Koira ryntää ulos sekä hiljenee.
• Ohjaaja opettaa koiralle tassujen pitämistä paikoillaan targetilla. Kun koira seisoo targetilla, ohjaajan käsi alkaa liikkua taskua kohti ja koira ehtii siirtää painoa käden puolelle ennen kuin palkkasana tulee. Tässä vahvistetaan painon siirtoa, joka pikkuhiljaa jalostuu tassun siirtämiseen. Neuvon, että ohjaajan täytyy pysyä aivan liikkumattomana ja jopa ilmeettömänä kunnes sanoo palkkavihjeen, jonka jälkeen vasta alkaa kaivella palkkoja taskustaan ja koirakin saa liikkua. 
• Tyypillistä on opettaa koiralle esimerkiksi seuruuta, eikä koiralle ole opetettu kunnollista palkkavihjettä. Jokaikinen kerta, kun koiraa palkataan, palkka kaivetaan taskusta ja kohta ihmetellään, kun koira on poikittain sivulla. Asento muuttuu, koska koiran vinoa asentoa on ehditty vahvistaa. 
• Seuraamisessa ohjaaja saattaa myös varmistaa katseella, että koira seuraa oikeassa paikassa ja palkataan siinä. Tämä johtaa siihen, että ohjaajan kävellessä katse eteenpäin koira siirtyy eteen ja poikittamaan. Neuvoisin pitämään katseen edessä ja mahdollisuuksien mukaan treenaamaan peilin edessä, jolloin pääsee palkkaamaan koiraa oikeasta paikasta ja asennosta. 

Koonnut: Pirkko Bellaoui