Koirien spermapankeille enemmän kysyntää kuin koskaan 

Pakastetun sperman käyttö koiranjalostuksessa lisääntyy jatkuvasti myös Suomessa. Opaskoirakoulun omistaman OPVET-spermapankin henkilökunta kertoo tässä artikkelissa, kuinka pakastus tapahtuu. 

Sperman pakastus auttaa esimerkiksi geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Sen avulla nartun siementämiseen voidaan käyttää kaukanakin asuvaa urosta tai lupaavan uroksen spermaa voidaan säilöä myöhempää käyttöä varten.  

Pakaste säilyy nestemäisessä typessä käyttökelpoisena jopa ikuisesti, joten jalostusvalintoja voidaan tehdä koirasukupolvienkin päästä.  

Opaskoirakoululla syntyy pakastepentuja

Pakastesperma ja keinosiemennykset ovat koko ajan yleistyviä koirien lisääntymisen apuvälineitä, ja spermapankkipalveluille on enemmän kysyntää kuin koskaan. 

Eri rotujen tiettyjä ominaisuuksia pyritään ylläpitämään vuosien saatossa, vaikka osa niistä voi kadota tai vaimeta. Pakasteesta sulattamalla voidaan virkistää ja palauttaa geenejä jopa vuosikymmenien takaa. Sukupolvien kuluessa tämä on kuin toisi uutta materiaalia kantaan, koska sukulaisuusaste vähenee polvi polvelta.  

OPVET-spermapankki perustettiin vuonna 2004 Opaskoirakoulun oman jalostuksen tueksi. Hyödynnämme pakastusmahdollisuutta omassa jalostustoiminnassamme koko ajan tehokkaammin, ja suurin osa Opaskoirakoululla syntyvistä pennuista on pakastepentuja. 

Palveluita tarjotaan myös yksityisten kasvattajien ja henkilöiden koirille sekä hyöty- ja virkakoirille. Nykyään ulkopuolisten säilytysten osuus on moninkertainen omiimme verrattuna. 

OPVET-spermapankki toimii Vantaalla, Näkövammaisten liitto ry:n alaisen Opaskoirakoulun tiloissa. 

Opaspentu harjoitteluliivit yllään. Opaskoirakoululla syntyvistä pennuista noin 80-90 prosenttia on pakasteesta. Kuva: Saila Kilpeläinen ja Nelli Rajala

Sperman keruu kannattaa tehdä nuorena 

Pakastespermaa käytettäessä jalostusvaatimukset ovat samat kuin astutuksissakin terveyden ja käyttöominaisuuksien puolesta. Keruu- ja pakastuspäivämäärä vastaa siten käytännössä astutuspäivää.  

Uroksen hedelmällisyys on parhaimmillaan noin 2–5-vuotiaana, ja sperman keruu ja pakastus on suositeltavaa tehdä tämän ikäisenä. Vanhempienkin urosten spermaa voidaan pakastaa, mutta se ei välttämättä kestä prosessointia yhtä hyvin.  

Keruun yhteydessä tehtävä sperman laadun tutkimus antaa arvokasta tietoa hedelmällisyyden tilasta. Se voi paljastaa piilevän hedelmällisyysongelman, joka on saatettu aiemmin laittaa esimerkiksi epäonnistuneen astumisen piikkiin.  

Yhden keruukerran perusteella ei kuitenkaan kannata tehdä hätäisiä johtopäätöksiä, koska sperman laatu on luonnollisesti aaltoilevaa, ja tulos voi muutaman kuukauden päästä olla hyvinkin erilainen. 

Yhdestä keruusta saadaan yleensä useita siemennysannoksia. Näitä voidaan säilöä spermapankissa ja käyttää sopivien morsianten löydyttyä, vaikka maailman toiselta puolelta tai vuosien päästä. Pakastesperman säilöminen mahdollistaa lupaavan uroksen sukulinjan jatkumisen esimerkiksi tapaturman tai muiden odottamattomien tapahtumien sattuessa. 

Oljet odottavat telineessä typpihöyryssä 10 minuuttia ennen nestemäiseen typpeen varastointia. Kuva: Saila Kilpeläinen ja Nelli Rajala

Pakastesperma myös helpottaa geenivaihtoa ulkomaisten kasvattajien kanssa. Pakasteen kuljettaminen on huomattavasti kätevämpää ja sisältää vähemmän riskejä kuin koiran lennättäminen ulkomaille.  

Keruussa tarvitaan myös narttua 

Sperman keruutilanteessa käytetään aina houkuttimena juoksuaikaista narttua. Tarvittaessa OPVET pyrkii lainaamaan narttua. 

Eläinlääkäri suorittaa keruun käsin stimuloimalla.  Ensikertalaiselle urokselle tilanne voi olla outo, vaikka koira olisi astunut aikaisemmin. Keruun onnistumiseksi on tärkeää, että uros pystyy rentoutumaan ja keskittymään nartun haisteluun mahdollisimman paljon.  

Hedelmällisyys ja sperman saanti on aina yksilöllistä, ja tulokseen vaikuttaa moni asia. Tutkimusten mukaan parhaaseen lopputulokseen päästään nuoren, terveen, mahdollisesti jo astuneen, stressitöntä elämää viettävän koiran kanssa. Myös mahdollisilla lääkityksillä ja ravintolisillä voi olla vaikutusta.  

Kun sperma on kerätty, eläinlääkäri tutkii mikroskoopilla siittiöiden määrän, elävyyden ja viallisten siittiöiden osuuden. Elävien, eteenpäin liikkuvien siittiöiden osuuden tulisi olla tässä vaiheessa 60–90 prosenttia.  

Joukossa on aina jonkin verran viallisia tai vaillinaisesti kehittyneitä siittiöitä, jotka eivät ole hedelmöityskykyisiä. Näitä saisi olla korkeintaan neljäsosa. Pakastusprosessi on siittiöille rankka, minkä vuoksi spermalta “vaaditaan” enemmän kuin luomuastutuksessa. Yhdellä kerralla saatavien siemennyserien määrä voi vaihdella paljonkin, ja tähän vaikuttavat sperman laadun lisäksi koiran koko, ikä ja kiihottuminen keräyshetkellä.  

Pakastaminen on monivaiheinen prosessi 

Kun sperma on todettu pakastuskelpoiseksi, aloitamme prosessin erottelemalla siittiöt muusta siemennesteestä sentrifugoimalla. Ylimääräinen neste poistetaan ja sperma laimennetaan pakastukseen tarkoitetulla liuoksella. Hyödynnämme myös aiemmin erotellun nesteen eli supernatantin tekemällä siitä oman sulatusaineen, jota voidaan käyttää kaikkien saman koiran pakasteiden kanssa. 

Laimennettu sperma viilennetään hitaasti ja pakataan kylmiössä “olkiin” eli puolen millilitran muovipilleihin, joihin on merkitty tarkoin koiran tiedot sekä keruupäivä ja -paikka. Jokainen olki tulee sisältämään noin 100 miljoonaa siittiötä. Olkia viilennetään typpihöyryssä, minkä jälkeen ne varastoidaan nestemäiseen typpeen, jonka lämpötila on -196°C. 

Kuljetustankissa useammankin uroksen pakasteet matkaavat turvallisesti useamman viikon. Kuva: Saila Kilpeläinen ja Nelli Rajala

Myöhemmin pieni erä siementä koesulatetaan ja katsotaan, miten kyseinen ejakulaatti on kestänyt prosessoinnin. Pakastusprosessin aikana kuolee aina jonkin verran siittiöitä, ja koesulatuksessa elävyys on yleensä matalampi kuin heti keruun jälkeen. Hyvälaatuisessa pakastespermassa eläviä siittiöitä on sulatuksen jälkeen vähintään 50 prosenttia, mutta käyttökelpoisuuden alarajana voidaan pitää 40 prosenttia. 

Sperma säilyy kuljetussäiliössä pari viikkoa 

Keinosiemennystä suunnitellessa nartun kiimaa tulee seurata tarkasti progesteronitestien avulla. Niiden perusteella asiakkaan valitsema eläinlääkäri määrittää oikean ajankohdan siemennykselle. Siemennyspaikan ja -ajan selvittyä sperman omistaja ilmoittaa meille pakasteen käytöstä, jonka jälkeen pakkaamme sovitun määrän kuljetussäiliöön odottamaan siirtoa. 

Kuljetussäiliöt pitävät varastointikylmyyden (alle -120°C) parikin viikkoa, eli sperman laatu ei pääse muuttumaan matkatessa. 

OPVET-spermapankin lisäksi Suomessa toimii muutamia muita koirien spermapankkeja eläinklinikoiden yhteydessä. Spermapankit auttavat koirankasvattajia myös pakastesperman tuonnissa ulkomailta ja viennissä ulkomaiseen jalostuskäyttöön. 

Teksti: Biologi, FM Saila Kilpeläinen ja Nelli Rajala, OPVET